Palsamipihta kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa. Se on melko kestävä ja sitä on käytetty koristepuuna eri puolilla Suomea. Palsamipihta risteytyy helposti mm. siperianpihdan kanssa. Siemen on kerätty metsiköstä (PH 292), joka sijaitsee etäällä muista pihtaviljelmistä.

Koreanpihta kasvaa luontaisena Koreassa, korkealla vuoristossa. Se menestyy ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa. Koreanpihta on hidaskasvuinen, koristeellinen puu, joka kukkii ja tekee käpyjä jo pienenä puuna. Siemen on kerätty Solböleen vuonna 1983 istutetusta viljelmästä (SB 441).

Lännenpihta kasvaa luontaisena Meksikon rajoilta Alaskaan, korkeiden alueiden metsänrajapuuna. Siitä on tullut suosittu koriste- ja joulupuu ja se on kestävä suuressa osassa maata. Br. Columbian alkuperä on menestynyt hyvin Rovaniemellä saakka. Punkaharjulle vuonna 1938 istutetun metsikön (PH 353) puiden keskipituus oli 64 -vuotiaana 21 m.

Siperianpihta on Siperian taigametsien puulaji. Se menestyy koko Suomessa ja on ollut pitkään suosittu koristepuu. Siemen on kerätty Punkaharjulle vuonna 1896 istutetusta metsiköstä (PH 45).

Mustakuusi kasvaa luontaisena laajalla alueella Kanadassa. Se menestyy Lappia myöten. Tiheän ja säännöllisen latvuksen takia mustakuusi sopii koristepuuksi ja sitä viljellään myös joulupuuksi. Siemen on kerätty Punkaharjulle vuonna 1932 istutetusta viljelmästä (PH 199). Itävyys vuonna 2014: 91% (21 vrk). Tuhannen siemenen paino: 1,3 g

Serbiankuusi kasvaa luontaisena hyvin pienellä alueella Balkanin vuoristossa. Se on suosittu koristepuu Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä viljellään myös joulupuuksi. Siemen on kerätty Punkaharjulle vuonna 1938 istutetusta metsiköstä (PH 358). Itävyys vuonna 2014: 81% (21 vrk). Tuhannen siemenen paino: 2,7 g.